On tämä uskomatonta. Meillä on kaikki Iidaa lukuunottamatta hereillä. Arkena tämmöistä ihmettä ei todellakaan tapahtuisi, mutta tänä aamuna heräsin täysin pirteänä jo ennen seitsemää. Itse asiassa luulin ensin että herätyskello on jostakin syystä päättänyt olla herättämättä. Hetken raksutti ja sitten muistin että on lauantai eikä sen kellon pitäisi edes herättää tänään. Sisäinen kello valitettavasti herätti vaikka eilen illalla valvottiin miehen kanssa aika myöhään. Tämä minun koneeni asennettiin hiljattain uudelleen ja olen jo hetken aikaa tuskastellut kun kirjoittaminen pitää hoitaa pelkän WordPadin avulla. Ei siinä mitään, kyllähän sekin ihan toimiva on mutta olen tottunut käyttämään ihan MS Office Wordia kun jotain kirjoitan joten olihan se tähän koneeseen sitten saatava. Sitä sitten eilen miehen kanssa asennettiin ja välillä vilkuiltiin Beverly Hillsin kyttä 2:sta. Sen jälkeen kun Word saatiin asennettua tänne hipsin jo sänkyyn läppärini kanssa. En tiedä miten myöhään oikeastaan valvoin mutta varmasti yli puolenyön sillä vielä yövalon sammuttamisen jälkeen valvoin jonkin aikaa. Ja silti heräsin jo ennen seitsemää.
Nyt huomaa olossaan jo vähän että vähillä unilla mennään, mutta eiköhän kahvitankkaus sen puutteen vielä korvaa. Ainakin olisi syytä korvata, sillä täällä olisi hommaa tehtävänä vaikka kuinka. Viime viikolla meni pari päivää flunssaa sairastaessa ja koti pääsi siihen kuntoon että pahaa tekee. Oli muuten merkillinen flunssa. Minä harvoin mitään sairastan mutta nyt sairastuin meistä neljästä ensimmäisenä. Kuumetta ei paljoa ollut mutta mitään ei jaksanut kuitenkaan tehdä. Saihan lapsetkin tuon flunssan sitten, joten me kolme ollaan nuhaisia ja yskäisiä. Onneksi yöt on jo vähän rauhoittuneet, Iida ja Eemeli oli molemmat vähän rauhattomia eräänä yönä, nenän tukkoisuus ja kurkkukipu varmasti teki olosta aika kurjan. Nyt eivät ole enää heräilleet öisin eli kohtalaisen vähällä kuitenkin taitavat päästä.
Mutta tosiaan, asunnon kunnosta kyllä huomaa että talon naisihminen ei ole oikein jaksanut siivoushommia hoitaa. Toki tuossa on tuo mies joka parhaansa yrittää mutta koska hän tosiaankin on mies, hän on sokeampi sotkulle kuin minä. Tällä hetkellä asunnon kunto on sitä luokkaa että tekisi mieli juosta karkuun ja toivoa että koti siistiintyy kuin itsestään. Koska niin ei kuitenkaan taida tapahtua on minun varmaan tartuttava hommiin. Jopa minulla joka olen vähän hällä väliä-tyyppi siisteyden suhteen on rajat milloin alkaa olla liian sotkuista. Ja nyt täällä todellakin on. Aamukahvi on kuitenkin juotava ensin. Vakio kaksi mukillista, hitaasti ja nautiskellen siitä kun ei ole kiire minnekään. Jos siitä nyt kovasti tässä kaaoksessa kykenee nauttimaan. Iidakin on tuossa jo hereillä joten voin alkaa heilutella imuria ja pölyrättiä sitten kun se minulle itselleni sopii. Joten tämä teksti olkoon tässä, minä hörpin aamukahvini ja alan hommiin että saan valmistakin. Mukavat lauantait lukijoille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti